Huomenna on muutto kakkoskodista toiseen. Kivaa päästä eroon nykyisistä naapureista. Pakatessa huomasi, että olihan tuota tavaraa seitsemän kuukauden aikana ihan kiitettävästi kaappeihin kertynyt, vaikka olenkin yrittänyt olla hamstraamatta. Ihan kauhistuttaa jo valmiiksi, kun meidän pitää Kultsini kanssa tästä meidän yhteisestä asunnosta muuttamaan. Sitten ei naurata; neljäs kerros eikä hissiä. Toisaalta odotan sitä päivää, koska se tarkoittaa todennäköisesti muuttoa yhteiseen omaan kotiin, johonkin kivaa rivarinpätkään tai omakotitaloon. *hymyilee*

On tämä tämän vuoden Suomen kesä ollut mitä kummallisin. Ei tiedä ikinä sataako vai paistaako, sää on kuin Sveitsissä konsanaan (siellä nimittäin sade yllätti usein kesken kirkkaan auringonpaisteen). Siitäkin vuodesta on jo seitsemän vuotta. Hitsin vitsi, onpas aika mennyt nopeasti. Paljon on kyllä tapahtunut seitsemässä vuodessa. Ja miksei olisi, onhan seitsemän vuotta pitkä aika kuitenkin.

--Miten tätä melkein valmista meisteria ahdistaakin niin paljon melkein valmiin gradun valmistuminen? Nyt ei pitäisi sitä miettiä, onhan lauantai.  Mutta pieni pää, pienet ajatukset..